MIELIPITEEMME
Suomen Historia | Suomen Nykyaika | Suomen Politiikka | Suomen Turvallisuuspolitiikka | Suomen Tulevaisuus
Suomeen iski meteoriitti noin 12000 vuotta sitten.
Päivitetty 11.08.2019.

Kuva 1: NASA:n satelliittikuva maan kuoresta paljastaa kraaterin.

Kuva paljastaa kraaterin Perämerellä ja sen lähialueella jonka keskipiste on Suomen ja Ruotsin välissä. Jää ei aihauttanut maankuoren painaumaa, vaan meteoriitti joka läpäisi jään ja räjähti jäätikön alla. Meteoriitin tulosuunta - viitaten geologisiin havaintoihin - oli Suomesta katsottuna Lounas. Kraaterin keskipiste sijaitsee Perämerellä, noin 75Km Olusta Länteen. Kraaterin halkaisija on noin 700Km.

Kuva 2: Kartta laadittu 255m maankuoren painauman mukaan (C) NASA, (C) Matti E Simonaho.

Kuva 2 näyttää maan painauman räjähdyksen jälkeen noin 12000 vuotta sitten. Kartta on laa-dittu 225 Metrin maan painauman mukaan. Ei niinkään mistään "kansanmuistista" vaan siitä muistista, että maa nousee vielä tänäänkin - sekä kaikista geologisista havainnoista jotka todis-tavat meteoriitin räjähdyksestä. Tässä on Kalevalasta tunnetun Pohjan Neitin ja Ahvenan-maan pohjoispuolella sijaitsevan Ilman Sukkulan sijainti.

Kuten kartasta käy selvästi ilmi, nykyinen Norja, Ruotsi ja Suomi ovat repeytyneet irti mante-reesta, nykyisestä Venäjästä. Siihen aikaan Pohjoismaat oli saari, Kannas vanhassa Suomen kielessä tarkoittaa luonnonmukaista siltaa. Ne olivat Valkoisen Meren - Vienanmeren eteläpuo-lella, siihen aikaan kun esivanhempamme kirjoittivat meille kirjeen Pohjois-Karjalaan, Valkoisen Meren länsirannan kallioon.

Uikujoen (Ui -sana Venäläistetty Vyg) kaiverruksista löydät lisää Wikipediasta.

Yllä olevan lisäksi, myös Äänisen rannalta on löydetty samankaltaisia kaiverruksia. Mitä suu-remmalla todennäköisyydellä, kaiverruksia on enemmänkin sen aikaisilla - ja maan nousun huomioiden myös myöhemmillä rannikkoseuduilla Karjalassa ja Suomessa.

Kuva 3: Eestissä/Virossa Saarenmaa -nimi on tässä yhteydessä mielenkiintoinen.

Eestissä/Virossa Saarenmaa -nimi on tässä yhteydessä mielenkiintoinen, koska nykyiset Liettua, Latvia, ja Viro/Eesti -maat olivat siihen aikaan suuri määrä saaria. Huomioi kuvan oikeassa alakulmassa oleva Koilliseen päin kääntyvä kaari maastossa.

Kuva 4: Maastossa esiintyvä kaareva kohouma lähikuvassa ja merkittynä.

Paljon viittaa siihen että kaarevat kohoumat maastossa ovat räjähdyksen paineaallon aiheutta-mia. Maastossa esiintyvä kaareva kohouma lähikuvassa ja merkittynä.

Kuva 5: Lähikuva Pohjoismaiden maastosta kraaterin ympärillä.

Kun tarkastelemme maastoa nykyisissä Pohjoismaissa, näemme selvän eron Norjan, Ruotsin ja Suomen maastossa. Selvitys on suhteellisen yksinkertainen; Meteoriitti tuli Suomesta katsot-tuna Lounaasta, läpäisi jääkerroksen ja räjähti jääkerroksen alla jättäen jälkeensä nykyäänkin havaittavissa olevan kraaterin.

Norjaa peittävä jää suli lähestulkoot paikallaan jättäen maastoon tyypilliset arvet, kun taas Länsi-Ruotsia osittain peittävä peittävä jää suli liukuessaan räjähdyksen aiheuttamaa kraateria ja syvännettä kohti. Ruotsi on hieman kallellaan syvännettä kohden. Räjähdyksen voimasta jää - joka vaimensi räjähdyksen voiman ylöspäin - paiskautui Suomesta Pohjoiseen, Koilliseen ja Itään päin. Suurimmat joet ovat räjähdyksen aiheuttamia halkeamia peruskalliossa.

Kuva 6: Lähikuva Pohjois-Norjasta ja Kuolaan niemimaasta. Myös kalliopiirrosten ja Suomen kielisten kirjoitusten sijainti Uikujoen rannalla Venäjällä - 64°30'26.0"N+34°40'37.6"E - on merkitty tähän karttaan.

Paljon siitä mitä nykyisissä kartoissa näemme maastossa, ei ollut olemassa 12000 vuotta sitten. Esimerkiksi Kuolan niemimaata ja Valkoista merta/Vienanmerta ei ollut olemassa. Ne ovat synty-neet siten, että räjähdyksen voimasta nykyiset Pohjoismaat liukuivat erilleen mantereesta - nykyisestä Venäjästä. Kuolan niemimaana tunnettu alue kääntyi hieman Pohjoiseen päin ja näin syntyi yhteys Barentsin mereen joka puolestaan mahdollisti Valkoisen meren/Vienanmeren olemassaolon.

Huomioi halkeama ja Pohjois-Norjan ja Kuolaan niemimaan yhtymäkohdassa Nuorgamin tienoil-la sekä Norjan ja Kuolaan niemimaan toisistaan poikkeava maasto. Myös Kirkkoniemen ja Murmanskin alueella on halkeamia jotka ovat syntyneet liikkeestä Länteen ja kääntymisestä Pohjoiseen päin. Näistä kaikista tiedoista voimme päätellä meteoriitin tulosuunnan: Suomesta katsottuna Lounas.

Veikko Matias "Matti" Kaiteran kivi.

Kuva 7: Veikko Matias "Matti" Kaiteran kivi.

Matti Kaiteran kivi löytyi "Lumijoen rannikolta". Kivi on noin metrin korkuinen ja halkaisija on noin puoli metriä. Kiven ominaispiirteeseen kuuluu "saumat" kiven ympärillä jotka korkeimmil-laan ovat noin 7 senttimetriä korkeat. Edellisen lisäksi kiven pinnassa on kolmion muotoinen kiven palanen, joka jälkeensä jättämän vanan perusteella on liukunut kiven pinnalla. Jäljet viittaavat siihen että kivi on jossain vaiheessa historiaa altistunut erittäin voimakkaalle lämmölle, niin voimakkaalle, että kiven pinta on sulanut.

Pohjan neiti - meteoriitin räjähdyspaikka suurin piirtein 65°03'22.2"N+23°18'26.9"E

Kuva 8: Vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja Suomessa.

Orimattilan Myllykoski Etelä-Suomessa on Suomen vanhin radiohiiliajoitettu asuinpaikka, joka on noin 11000 vuotta vanha. Vanhin Suomesta tehty esinelöytö oli pitkään Karjalasta löydetty Antrean verkko ja koho, jotka ovat noin 10300 vuotta vanhoja. Uikujoen kaiverrukset ja Suomen kieleinen kirjoitus ovat noin 10000 - 11000 vuotta vanhoja. Vanhin tunnettu asutus nykyisen Suomen Lapin alueella on Sujalan asuinpaikka Vetsijärvellä, noin 35 kilometriä Nuorgamista lounaaseen. Vetsijärven asutus arvellaan orgaanisen materiaalin ajoituksen mukaan olevan noin 10300 vuotta vanha.

Kuva 9: Saamelaisten ja Suomalaisten vaellusreitti nykyiseen Suomeen.

Kaikki ajoitukset viittaavat siihen, että esivanhempamme saapuivat nykyiseen Suomeen noin 1000 vuotta meteoriitin räjähdyksen jälkeen. Tuloreitti ja missä Saamelaiset ja Suomalaiset ovat aikanaan asuneet, on mitä suuremmalla todennäköisyydellä ollut Suomenlahden eteläranniko sitä seuraten itään päin; Liettua, Latvia ja Eesti/Viro josta vaellus ja asuttaminen jatkui Pohjoiseen, Karjalan kannaksille (silloille) ja niiden kautta nykyisen Suomen alueelle. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä Saamelaiset suuntasivat Pohjois-Suomeen ja Suomalaiset Etelä- ja Keski-Suomeen.

Asiakokonaisuudessa on otettava huomioon maan nousu. Siihen aikaan maan nousu oli huomattavasti nopeampaa kuin tänään ja maanjäristykset olivat siitä syystä tavallisia - varsinkin kraaterin lähialueella. Maan nousu on aina otettava huomioon ajoituksissa. Esimerkiksi nykyinen Ahvenanmaa, Gotlanti ja Ölanti ovat olleet meren pohjaa. Maan nousun myötä ne ovat olleet aikanaan karikkoja ja nykyään ne ovat saaria.

Toinen asia joka on otettava huomioon on että ihmisiä oli huomattavasti vähemmän kuin tänään. Itäinen substraatti niin kutsutun Silkkitien varsilta geneettisessä perimässämme on myöhempää perua. Edellinen arvio perustuu räjähdyksen aiheuttamaan paineaaltoon joka tuhosi kaiken elollollisen muutamien minuuttien sisällä tuhansia kilometriä lähinnä Koillinen, Itä, Kaakko -ilmansuunnissa (NASA).

Saami ja Suomi -nimien alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita kalan suomuista suohon. Saa ja Suo sekä Ma, Me, Mi -sanoilla on useita eri merkityksiä riippuen asiakokonaisuudesta;

suo : suo(turvetta), suo, antaa -sanat
saa : sa (sinä) ja saa -sanat
ma, maa, me, mee ja mi : maa, mie, minä, me, mee vastaavasti joka, kuka, ken -sanat

Yllä olevista sanoista niin "Saa me" kuin "Suo mi" Kansojen Historiaa.

WWW.MIELIPITEEMME.FI
VERKKOTUNNUKSEN HALTIJA JA SIVUSTOKOKONAISUUS © MATTI E. SIMONAHO (2007) 2019.
JAVA™ SCRIPT © BY DYNAMIC DRIVE AND MATTI E SIMONAHO. ID13090512091612200505131305-0609.
3840120 SIVUN NÄYTTÖÄ 01.02.2015 - 23.10.2019.