Kuva 1: Kesäkuu 2014, Reto Stöckli, NASA Earth Observatory.

KESKUSTELUISSA ILMASTONMUUTOKSESTA Arktisen ja Anti-Arktisen jäätiköiden sulaminen on saanut suurta huomiota osakseen niin paljon, että muut Maailmassa tapahtuvat Energian ja sen Lakien mukaiset eri ilmentymät ovat jääneet niiden varjoon. Arktinen ja Anti-Arktinen osa Maailmaa jääpeitteineen ovat tärkeitä osia Maailmaa, mutta ne eivät ole koko Maailma.

Kuva 2: Joulukuu 2014, Reto Stöckli, NASA Earth Observatory, modified by Matti E Simonaho.

MAAILMAN KARTTA kun muutetaan Kesäkuun kartasta Joulukuun karttaan, näemme selvän jaon Arktisen ja Osa-Arktisen alueen, Päiväntasaajan alueen sekä Osa Anti-Arktisen ja Anti-Arktisen alueen välillä. Jako perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan siihen, että Maailman kaltevuus vaihtelee radallaan Auringon ympäri. Vuoden aikana Aurinko lämmittää eniten Päi-väntasaajan aluetta, joka kattaa 2/4 Maailman pinta-alasta.

MAAILMA EI OLE TÄYSIN PYÖREÄ vaan se kaartuu jyrkemmin sisään päin napoja kohden Päiväntasaajan alueen ulkopuolella. Edellinen johtuu siitä että läpi vuoden Maailma on kylmem-pi Osa-Arktisella ja Arktisella alueella vastavasti Osa Anti-Arktisella ja Anti-Arktisella alueella. Maailma on koko historiansa aikana laajentunut ensisijaisesti Päiväntasaajan alueella.

Kuva 3: Magmatankki täynnä.

KAIKKI SUURIMMAT MAANJÄRISTYKSET tapahtuvat Päiväntasaajan alueella koska Maail-ma laajenee hitaasti mutta varmasti. Maailman laajeneminen ei johdu pelkästään Auringon läm-möstä vaan myös siitä, että ajan kuluessa magmatankit täyttyvät. Näin olleen Maailma lämpe-nee myös sisältä päin ja paine Maailman sisällä kasvaa. Täydet magmatankit johtavat tulivuor-ten purkauksiin, joita suurimmilta osin esiintyy Päiväntasaajan alueella. Maanjäristykset ja tuli-vuorten purkaukset aiheuttavat hyökyaaltoja Päiväntasaajan alueella. Yhden tai useamman tulivuoren purkaukset päästöineen vaikuttaa Maailman ilmastoon.

Matti E Simonaho, 29.10.1 (NSC, ETS, STS)