Kuva: Marisa Howenstine, Unsplash..

BRITTITUTKIMUKSEN MUKAAN elintapamuutos voi auttaa ratkaisevasti muistisairauden ehkäisemisessä. Lähes kymmenen tuhannen Britannian valtiohallinnossa 1980 -luvulla työskennelleen henkilön elintapoja ja terveydentilaa seurattiin keskimäärin 25 vuoden ajan.

ELINTAPOJEN PERUISTEELLA henkilöt jaettiin kolmeen ryhmään joista yksi edusti ihanteel-lisia, toinen heikkoja ja kolmas keskitason tottumuksia. Ihanteellisiin tottumuksiin luettiin tupa-koimattomuus tai tupakoinnin lopettaminen vähintään viisi vuotta sitten, alle 120/80 verenpaine, terveelliset ruokailutottumukset, normaalipaino sekä reipas liikunta kaksi ja puoli tuntia viikossa tai 75 minuuttia rankasti. Tottumukset katsottiin heikoiksi, jos tupakointi jatkui, jos terveellistä ruokaa syötiin vain harvoin, jos liikuntaa ei harrastettu lainkaan ja jos painoindeksi oli yli 30 ja verenpaine yli 140/90.

KIISTATTA TERVEELLISILLÄ FYYSISILLÄ ELINTAVOILLA on yhteys muistisairauden ehkäise-miseen. Terveellisten fyysisten elintapojen lisäksi muistisairautta ehkäisee myös terveelliset psyykkiset elintavat. Aivot ja mieli tarvitsevat myös jumppaa. Sellaiset asiat joilla ei ole merki-tystä tunnetusti katoavat ajan myötä muistitsta. Mitä enemmän merkityksettömiä näennäis-tieteellisiä asioita on muistissa ja mitä vähemmän reaali- ja käsitteellistieteellisiä asioita jotka ylläpitävät muistia ajantasalla on - reaaliteetissa niin kuin sanotaan - sitä suurempi riski on sairastua muistisairauteen.

YKSINKERTAISTA AIVOJUMPPAA on ratkaissa matemaattisia tehtäviä. Esimerkiksi "1+1=?" kysymykseen oikea vastaus on "2" mutta esimerkiksi "3" ja "5" ovat oikeita vastauksia - kaikki riippuen siitä mitä kysytään. Periaate on sama kuin fyysisen lihaksen voiman ylläpitämisessä tai kasvattamisessa; Mitä ei käytä, se surkastuu. Rutiininomaisesta päivittäisestä käyttäytymisestä poikkeaminen aktivoi myös mieltä ja aivotoimintaa. Mieti itse minkä kysymyksen esität "1+1":stä, jonka johdonmukainen oikea vastaus on 3.

MUISTISAIDAUDEN EHKÄISEMISTÄ on myös, että oppii reaali- ja käsitteellistieteeliseltä perustalta kumoamaan uskomuksia, vääriä käsityksiä ja näennäistieteellisiä "mielipiteitä" - varsinkin sellaisia jotka eivät ole omia vaan jonkin toisen - joita on omaksunut mieleesensä.

Lähde: Helsingin Sanomat